Haastatteluja. Interviews

Arkistoissa:

Rev. Matti Pekkarinen [since 1998 Matti T. Amnell, Doctor of Theology, Doctor of Philosophy]: New Associate pastor at Lutheran church says 1974 battle tested his faith in God. - Toronto Star , Nov 04, 1981. Archives

Haastattelu Toronto Star -lehdessä. Kuva (Getty's Images)


2015: Matti T. Amnell: Agricola, Rööperin ja Eiran kirkko. (historia, rakenne, käyttö, merkitys ja funktio, tulevaisuus)
2013: Matti T. Amnell: Mahdottomuuden kokemus Jacques Derridan poststrukturalistinen tutkimustraditio (sivut)
Moderni ja postmoderni ateismi ja kristinusko, Matti T Amnell. TT Mika K. T. Pajusen seminaarimuistio Matti T. Amnellin esitelmästä Suomen Ekumeenisen Neuvoston Opillisten kysymysten jaoston Usko-tiede- ateismi -seminaarissa 24.9.2010.

"Kadulla kulkee mustiin pukeutunut teinityttö, jonka takin selässä lukee--": I am my own God, I do what I want." - Mitä tällaisen tempauksen takana voisi olla? Ei välitöntä hätää. Olet vain törmännyt postmodernismiin." Jussi Rytkönen: Kirkon on otettava postmodernismi haltuun. Kotimaa/Teologia 18.2.2010, 27.
Juhani Huttunen: Mitä todella tapahtuu? Kirkko ja kaupunki 17.3.2010. Sivut 4-5.
Lea Lappalainen: Postmoderni haastaa kirkon. (haastattelu) myös Kirkkomme lähetys 2/2010 ( 8-9)
"Ei ole maailmanrauhaa ilman uskontojen rauhaa" Janne Villa: Rohkea tunnustuksellisuus kuuluu uskontojen kohtaamiseen Kirkko ja kaupunki 22/16.6.1999 [Uskontojen universumiin liittyvä haastattelu. ks esittely ja muut arviot]
Markus Partanen: Jumala on kuollut, ihminen kuollut.
- Sana/Ajankohtaista 25.2.2010
Video: Matti T. Amnell: Elämä vaatii rohkeutta (Agricola-messu)

Lea Lappalainen: Postmoderni haastaa kirkon

Lea Lappalainen: Postmoderni
haastaa kirkon
Kirkkomme lähetys 2/2010

Postmodernissa ajattelussa jokaisella
on oma totuutensa. Joissakin asioissa
se on silti kirkon kanssa samalla
puolella, uskoo teologian ja filosofian
tohtori Matti T. Amnell.

Rovasti Matti T. Amnellin työpöydällä Helsin-
gin Punavuoressa on kaksi väitöskirjaa. Uskontojen
universumi on sukellus pluralismiin, moniarvoisuu-
teen.
Uudempi, tammikuussa tarkastettu väitöskir-
ja on nimeltään Uskonto ilman uskontoa. Radikaalin
postmodernin uskonnonfilosofian haaste peilaa
aikamme keskeistä filosofista aatevirtausta amerik-
kalaisen Mark C. Taylorin, englantilaisen Don
Cupittin ja kanadalais-englantilaisen Grace Jant-
zenin tulkitsemana.
Amnell sanoo, että länsimaista kulttuuria mää-
rittää kolme virtausta: moderni, postmoderni ja
kristinusko, joka on jäänyt kahden edellä mainitun
puristukseen.

Tieteisusko tuottaa
hyvää ja pahaa

Modernin voittokulkua ovat siivittäneet jo 1600-lu-
vulta saakka usko järkeen ja tieteeseen. Tieteisusko
on näkynyt ennen muuta lääketieteen ja teknolo-
gian huippusaavutuksissa, joista ihmiskunta naut-
tii monin tavoin.
Mutta: Sama ihminen keksi myös atomipom-

”Tiede unohtaa,
että se ei ole Jumala,
vaan ainoastaan
väline.”

min, luonto saastuu ja ilmasto lämpenee. Antibi-
ootit eivät enää pure uuteen superbakteeriin. On
sanottu, että Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa olivat
modernin synnyttämiä sairauksia.
Moderni on Amnellin mukaan näyttänyt tuho-
voimaiset kasvonsa myös sortamalla kolmannen
maailman köyhiä maita ja naisia.
– Tiede unohtaa, että se ei ole Jumala, vaan ai-
noastaan väline.

”Maailma on
ihmisen keksintö”

Postmoderni filosofia syntyi Ranskassa. Sen huo-
mattavimmat edustajat ovat Michael Foucault
ja Jacques Derrida.
Postmoderni panee modernia kampoihin väit-
tämällä, että totuutta ei ole olemassa, jokaisella
ihmisellä on oma totuutensa. Ei ole edistystä, eikä
kehitystä. Maailma, kulttuuri ja luonto ovat ihmi-
sen keksintöä. Jumala on kuollut. Tai hän on siir-
tynyt tämän puoleiseksi, ihmisen sisäiseksi sanaksi.
– Postmoderni on uusnietzscheläisyyttä, Am-
nell lisää.
Kun ihminen kristinuskon valossa on luotu Ju-
malan kuvaksi, postmodernissa uskonnossa ihmi-
nen on tyhjä simpukka, jonka lävitse vesi virtailee.

Ihminen vain kuvio
rantahiekassa

– Foucault on sanonut, että ihminen on kuin me-
ren rantahiekkaan piirretty kuvio, jonka seuraava
laine pyyhkii pois, Amnell havainnollistaa.
Hän näkee postmodernissa myös hyvää. Se käy
järjen ja tieteen ylivaltaa vastaan. Se puolustaa sor-
rettuja ja marginaaliin sysättyjä, mustia ja naisia.
– Tässä se tulee lähelle kirkon diakoniaa. Jos
kirkko unohtaa diakonian, se vieraantuu maail-
masta. Jos se taas keskittyy vain köyhien auttami-
seen, siitä tulee poliittinen puolue.
Kristityn tehtävä maailmassa on Amnellin mu-
kaan kirkastaa Kristusta.
– Jotta hän saisi muuttaa meitä.
Lea Lappalainen
Kirjoittaja on Sana-lehden toimituspäällikkö.